Hellou!
Tänään on siis syyskuun yhdestoista joka tarkoittaa sitä että World Trade Centerin terrori iskuista on kulunut tänään yheksän vuotta. No tänään kyllä tapahtu paljon muutaki ku siihen liittyviä asioita.
Päivä alkoi ihan mukavasti ja perus jutuilla, mutta sit illalla mentiin porukalla josta siirryttiin Dimaren kautta meille. Päädyttiin sitte ennakko oletukssista huolimatta kääntämään kanava JIM:lle josta sattu tulemaan dokumentti World Trade Centeristä. Ku katoin dokumenttiä, oikeestaan ekaa kertaa siitä ku luin ensimmäisiä kertoja WTC:stä mulla tuli surullinen olo. Ne tapahtumat ei ollu enää vaan jonku tornin sortuminen josta on kyllä ollu mielenkiintosta lukea. mutta ne selviytyjät anto sille tapahtumalle kasvot, kasvot jotka muuttaa aikasemmin kaukasen tapahtuman läheiseksi ja inhimilliseksi ja tuo esille kaiken sen mitä ne ihmiset siellä on kokenu.
Dokumentin jälkeen katottiin Flight 93, joka toi asian esille vieläki paremmin. Elokuva oli tosi surullinen joistaki kohista,etenki se ku lentokoneessa olleet ihmiset yritti soittaa omaisilleen. Niissä kohissa mieleen tuli väkisinki ajatus että mä en halua ikinä kokemassa tuota, en kummaltakaan puolelta tapahtumaa.
Vaikka mää oon sellanen ihminen jota kiinnostaa nää katastrofit paljon, ei niinkään ihmiskohtaloiden takia vaan sen takia et miten ne on tapahtunu yms, mut tällä hetkellä tuntuu etten halua enää lukea,kuulla tai nähä enää mitään WTC:hen liittyvää, mulle ei oo koskaan ennen tullu tällästä mut nyt tuli ja en ymmärrä miks. Jotenki tulee vaan ulos päästä se hävitys ja ihmisten suru mitä siellä oli.
Tää nyt oli tällänen vakavampi blogaus mut se jotenki ehkä sopii tän illan tunnelmaan, ens viikolla taas jotain pirteenpää! :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti