Selailin tossa äsken iltassanomia ja silmiin pisti artikkeli jossa puhuttiin puolustusvoimain rakennemuutoksesta ja siitä kuinka minimipalvelus aika lyhenee neljään kuukauteen, mikä sinällään on jo ihan jees, mutta ei kuitenkaan päästy vielä siihe asti mitä oon toivonu, asevelvollisuuttomaan Suomeen. Mun mielestä se että Suomi pitää asevelvollisuutta on silkkaa tyhmyyttä, mä ymmärrän kyllä että Suomi on voittanu sodan armeijallaan, mut herätkää se oli -40 luvulla kyseinen teko ei ois mahollista enää tänä päivänä ku esim meidän rakkaalla naapurilla isolla V:llä on sen verran voimaa että voidaan maiden voimakkuuksia verrata suhteella kärpänen VS ihminen, ei oo epäselvää kuka voittaa? Mun mielestä ois siis erittäin jees siirtyy palkka-armeijaan ruotsin tavoin.
Toinen mua asia joka mua on häirinny jo kauan liittyy tähän asevelvollisuus kysymykseen tai ennemminki siitä kieltäytymiseen. Tää Suomihan on yleensä ollu ihmisoikeuksien mallimaa, mutta eipä oo aseistakieltäytyjen kohalla. Ku meet siviili palvelukseen sun palvelusaikas on puolet pitempi ku armeijassa, joka on luettu useissa ihmisoikeus istuimissa laittomaksi ja oikeuksien vastaisiksi. Suomi on saanu tästä asiasta myös useita huomautuksia ja valituksia, mutta miten on reagoitu? Ei yhtään mitenkää Go Vanhanen, Kiviniemi, Häkämíes ja muut aasit siellä arkadian mäellä :) Vielä ihmeellisempi asia on mun mielestä totaalikieltäytyjien kohtalo. Ne siis joutuu vankilaan vajaaksi sadaks päiväks, kuitenki jälleen vastoin kansainvälisiä ihmisoikeus lakeja. Ihmisoikeus järjestö Amnesty international luokittelee suomen totaalikieltäytyjät mielipide vangeiksi eli jippii pieni pala pohjois-korean toimintaa siis meilläki päin...
En kirjota tätä sen takia että oisin laiska,hippi tai muuten kykenemätön meneen armeijaan vaan siksi että mun mielestä tää suomen niinkutsuttu tasa-arvo ja täydellisyys rakoilee ja pahasti ja halusin tuoda tän mielipiteen julki. En myöskää missäänmäärin kannata sotia ja jos mulla on valinta en aijo niitä edistää eli uskon että mua ei tulla missäään määrin armeijan palveluksessa näkemään!
Kiitos ja heipähei!
tiistai 28. syyskuuta 2010
lauantai 25. syyskuuta 2010
No one's gonna stop me!
Joo eipä oo taas tullu tänne kirjoteltuu pitkään aikaan, tuo lukio verottaa nii kivasti aikaa ja tyhjentää mun mielen kaikista ajatuksista! Nyt oikeesti otan itteeni niskasta kiinni ja alan kirjottaan tänne joka päivä ens viikosta lähtien!
Joo eli siis meillä alko eilen koe viikko wuhuu! Eilen oli hissan koe ja luulin aluks et se meni hyvin, mut se kusi ja pahemman kerran... En ollu kuunnellu opettajaa ni nyt neljä mun tehtävistä on vissiin sellasii mitkä mitätöidään, maksimi piste määrä siitä kokeesta voi korkeintaan siis olla 8 jippii! Mut mää en oikeestaan jaksa masentua nuista kokeista, ne menee miten menee tuleehan nuita koeviikkoja uusiaki! Toisaalta matikan koe mua vähän ressaa ku on sellanen tunne etten pääse sitä läpi sillä mun matemaattiset taidot ei ookkaan ihan sillä tasolla mitä kuvittelin! Ja oon myös huomannu et oon kykenemätön puhumaan enää mistään muusta ku lukiosta! Oikeesti lukio on aivopessy musta kunnon koululaisen, tää on iha kauheeta! Kavereidenki kans keskustelut aina kääntyy lukioon!
Nyt en enää selitä lukiosta vaan jostaki ihan muusta! Laskin tänää päivii ja Lady Gagan keikkaan ja Helsingin reissuu on enää kolme viikkoo! Miten mää jaksan oottaa? Ne kaks päivää mitä ollaan siellä tulee oleen nii parhaita! Helsinki watch out we're coming;D Ainoo huono puoli siinä et tullee lokakuu on et kylmenee taas ilmat! Kävin äsken ajelemassa ja olin ihan jäässä, nytki sormet vielä kohmeessa ku viisaana poikana et ottanu ku ohuet lapaset hanskoiks, GO WALTSU!
Nyt voisin siirtyy siivoon mun huonetta joka on aika ihanassa kunnossa jälleen, siinä siivomisessa onki taas mukava homma! Heipparalalaaa palataan asiaan!
AINII mää lottosin tänää, himo 7 miljoonaan voitti ja oon valmistautunu pettymään!
Joo eli siis meillä alko eilen koe viikko wuhuu! Eilen oli hissan koe ja luulin aluks et se meni hyvin, mut se kusi ja pahemman kerran... En ollu kuunnellu opettajaa ni nyt neljä mun tehtävistä on vissiin sellasii mitkä mitätöidään, maksimi piste määrä siitä kokeesta voi korkeintaan siis olla 8 jippii! Mut mää en oikeestaan jaksa masentua nuista kokeista, ne menee miten menee tuleehan nuita koeviikkoja uusiaki! Toisaalta matikan koe mua vähän ressaa ku on sellanen tunne etten pääse sitä läpi sillä mun matemaattiset taidot ei ookkaan ihan sillä tasolla mitä kuvittelin! Ja oon myös huomannu et oon kykenemätön puhumaan enää mistään muusta ku lukiosta! Oikeesti lukio on aivopessy musta kunnon koululaisen, tää on iha kauheeta! Kavereidenki kans keskustelut aina kääntyy lukioon!
Nyt en enää selitä lukiosta vaan jostaki ihan muusta! Laskin tänää päivii ja Lady Gagan keikkaan ja Helsingin reissuu on enää kolme viikkoo! Miten mää jaksan oottaa? Ne kaks päivää mitä ollaan siellä tulee oleen nii parhaita! Helsinki watch out we're coming;D Ainoo huono puoli siinä et tullee lokakuu on et kylmenee taas ilmat! Kävin äsken ajelemassa ja olin ihan jäässä, nytki sormet vielä kohmeessa ku viisaana poikana et ottanu ku ohuet lapaset hanskoiks, GO WALTSU!
Nyt voisin siirtyy siivoon mun huonetta joka on aika ihanassa kunnossa jälleen, siinä siivomisessa onki taas mukava homma! Heipparalalaaa palataan asiaan!
AINII mää lottosin tänää, himo 7 miljoonaan voitti ja oon valmistautunu pettymään!
lauantai 11. syyskuuta 2010
9/11
Hellou!
Tänään on siis syyskuun yhdestoista joka tarkoittaa sitä että World Trade Centerin terrori iskuista on kulunut tänään yheksän vuotta. No tänään kyllä tapahtu paljon muutaki ku siihen liittyviä asioita.
Päivä alkoi ihan mukavasti ja perus jutuilla, mutta sit illalla mentiin porukalla josta siirryttiin Dimaren kautta meille. Päädyttiin sitte ennakko oletukssista huolimatta kääntämään kanava JIM:lle josta sattu tulemaan dokumentti World Trade Centeristä. Ku katoin dokumenttiä, oikeestaan ekaa kertaa siitä ku luin ensimmäisiä kertoja WTC:stä mulla tuli surullinen olo. Ne tapahtumat ei ollu enää vaan jonku tornin sortuminen josta on kyllä ollu mielenkiintosta lukea. mutta ne selviytyjät anto sille tapahtumalle kasvot, kasvot jotka muuttaa aikasemmin kaukasen tapahtuman läheiseksi ja inhimilliseksi ja tuo esille kaiken sen mitä ne ihmiset siellä on kokenu.
Dokumentin jälkeen katottiin Flight 93, joka toi asian esille vieläki paremmin. Elokuva oli tosi surullinen joistaki kohista,etenki se ku lentokoneessa olleet ihmiset yritti soittaa omaisilleen. Niissä kohissa mieleen tuli väkisinki ajatus että mä en halua ikinä kokemassa tuota, en kummaltakaan puolelta tapahtumaa.
Vaikka mää oon sellanen ihminen jota kiinnostaa nää katastrofit paljon, ei niinkään ihmiskohtaloiden takia vaan sen takia et miten ne on tapahtunu yms, mut tällä hetkellä tuntuu etten halua enää lukea,kuulla tai nähä enää mitään WTC:hen liittyvää, mulle ei oo koskaan ennen tullu tällästä mut nyt tuli ja en ymmärrä miks. Jotenki tulee vaan ulos päästä se hävitys ja ihmisten suru mitä siellä oli.
Tää nyt oli tällänen vakavampi blogaus mut se jotenki ehkä sopii tän illan tunnelmaan, ens viikolla taas jotain pirteenpää! :))
Tänään on siis syyskuun yhdestoista joka tarkoittaa sitä että World Trade Centerin terrori iskuista on kulunut tänään yheksän vuotta. No tänään kyllä tapahtu paljon muutaki ku siihen liittyviä asioita.
Päivä alkoi ihan mukavasti ja perus jutuilla, mutta sit illalla mentiin porukalla josta siirryttiin Dimaren kautta meille. Päädyttiin sitte ennakko oletukssista huolimatta kääntämään kanava JIM:lle josta sattu tulemaan dokumentti World Trade Centeristä. Ku katoin dokumenttiä, oikeestaan ekaa kertaa siitä ku luin ensimmäisiä kertoja WTC:stä mulla tuli surullinen olo. Ne tapahtumat ei ollu enää vaan jonku tornin sortuminen josta on kyllä ollu mielenkiintosta lukea. mutta ne selviytyjät anto sille tapahtumalle kasvot, kasvot jotka muuttaa aikasemmin kaukasen tapahtuman läheiseksi ja inhimilliseksi ja tuo esille kaiken sen mitä ne ihmiset siellä on kokenu.
Dokumentin jälkeen katottiin Flight 93, joka toi asian esille vieläki paremmin. Elokuva oli tosi surullinen joistaki kohista,etenki se ku lentokoneessa olleet ihmiset yritti soittaa omaisilleen. Niissä kohissa mieleen tuli väkisinki ajatus että mä en halua ikinä kokemassa tuota, en kummaltakaan puolelta tapahtumaa.
Vaikka mää oon sellanen ihminen jota kiinnostaa nää katastrofit paljon, ei niinkään ihmiskohtaloiden takia vaan sen takia et miten ne on tapahtunu yms, mut tällä hetkellä tuntuu etten halua enää lukea,kuulla tai nähä enää mitään WTC:hen liittyvää, mulle ei oo koskaan ennen tullu tällästä mut nyt tuli ja en ymmärrä miks. Jotenki tulee vaan ulos päästä se hävitys ja ihmisten suru mitä siellä oli.
Tää nyt oli tällänen vakavampi blogaus mut se jotenki ehkä sopii tän illan tunnelmaan, ens viikolla taas jotain pirteenpää! :))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)