Kävin kattomassa mun kaverin kanssa teatterissa näytelmän kuin ensimmäistä päivää toista kertaa ja näytelmä oli yhtä hyvä kuin ensimmäisellä kerralla.
Näytelmä sijoittuu vanhainkotiin ja käsittelee tämän päivän vanhustenhoidon ja yleensäkin sairaan hoidon suuria ongelmia jotka kohdistuvat sekä henkilöstöön että potilaisiin. Näytelmä on kantaa ottava ja vaikka en itse vielä läheskään ole vanhuus iässä pisti näytelmä miettimään minkälaisessa "hyvinvointi" yhteiskunnassa elämme ja tulemme elämään, ainakin itse toivon etten tule vanhana saamaan samanlaista kohtelua kuink näytelmän vanhukset.
Näytelmä alkoi hauskasti ja jatkuikin hauskana ja kuin salaman iskusta sävy muuttui kokonaan, ilo haihtui kuin näyttämölle tuprunnut savu ja suru ja haikeus täytti salin. Pää henkilö kokee elämässään suuria menetyksiä ja jää lopulta työttömäksi ja puille paljaille menettäen samalla kaiken mitä rakastaa. Valitettavasti tämä oli viimeinen näytös, mutta toivon todella että usean kaupungin vanhustentyöstä vastaavat päättäjät ovat käyneet katsomassa tämän.
Näytelmän jälkeen käveltiin kotiin ja puhuttiin kaikesta aina politiikasta säähän ja lokkeihin : )) Nyt aattelin mennä suihkuun ja sen jälkeen istuun terassile nauttimaan kivasta kevät illasta ja miettimään elämän suurinpia kysymyksiä!
Walttsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti